torstai 20. heinäkuuta 2017

Lihansyönti ja eettisyys

(Teksti julkaistu alunperin vanhassa blogissa vuonna 2013)

Ostin Arille joululahjaksi Madcook kirjan ja nyt vasta selailin sitä ihan ajatuksella läpi. Etenkin kirjan kappale "Mäsäytyksen etiikka" pisti minut ajattelemaan omia arvojani ja syömistottumuksiani uudelleen.

En ole koskaan ollut kasvissyöjä, vaikkakin vuodenvaihteen jälkeen olen jättänyt punaisen lihan vähemmälle. Olen pitänyt aina lihansyöntiä jollain tavalla itsestäänselvyytenä, enkä ole koskaan sen kummemmin kyseenalaistanut lihan alkuperää.
Mäsäytyksen etiikka -kappaleessa tuli itselleni niin paljon karua faktaa lihantuotannosta, että harkitsen vakavissani jättäväni lihan kokonaan...


Siinä missä ennen ihmiset söivät kotitilallaan luonnonmukaisesti kasvatettua lihaa, tai ainakin tiesivät miltä tilalta liha on peräisin, niin nykymaailmassa ihmisellä harvoin on mitään käryä, mistä tai miten liha heidän lautaselleen päätyy. Mainosten luoma harhakuva onnellisista, laitumella ruohoa syövästä karjasta on kaukana siitä todellisuudesta, mitä lihan tehotuotanto nykypäivänä on. Eläimestä on tullut tuote, jolla ei ole arvoa. Missä vaiheessa on unohdettu, että karjaeläinkin on tunteva olento, joka on kykenevä tuntemaan kipua ja onnea siinä missä lemmikkikoira ja -kissa?


2% suomalaisesta naudanlihasta tulee karjatiloilta, loput 98% on maitoteollisuuden sivutuotteita: lypsylehmien vasikoita, loppuunkuluneita lypsylehmiä ja siitokseen käytettyjä sonneja. Suurin osa suomalaisista navetoista on parsinavettoja, joissa lehmä on suurimman osan vuodesta kahlittuna lyhytparteen, näin ollen ei siis pysty liikkumaan lähes lainkaan.
Vuonna 2006 tuli voimaan asetus lehmien pakollisesta ulospääsystä, joka edellyttää, että nauta pääsee kesällä vähintään 60 päivänä laitumelle. Tästä asetuksesta voidaan kuitenkin luistaa erityisluvalla, ja myös lyhytparteen kahlittua nautaa voidaan pitää ympärivuotisesti sisällä.

Ongelmat tehomaatiloilla ei ole ainoastaan tilojen ahtaus, vaan myös liian pitkälle viety jalostus. 70-luvulla huippulehmä lypsi 4000 litraa vuodessa, nykyään se lypsää 16 000 litraa per vuosi. Keskimäärin lehmä tuottaa 8000 litraa maitoa vuodessa. Samassa ajassa lehmien paino on lisääntynyt noin 100 kiloa, mutta niiden nivelet eivät ole kehittyneet samaan tahtiin kantamaan painavaa kehoa.
Vaikka Suomen karjatilojen olot ovat paljon paremmat kuin esimerkiksi Jenkeissä, niin itse olen vahvasti sitä mieltä, että täälläkin ollaan kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan...

Amerikkalaiset karjatilat ovat jättimäisiä, yhdellä tilalla voi olla jopa kymmeniätuhansia lehmiä. Lehmät tehosyötetään 14 kuukaudessa teuraskasvuisiksi. Lehmille syötetään maissia, jotta ne kasvaisivat mahdollisimman nopeasti. Lehmän ruuansulatus on tarkoitettu ruoholle, ei maissille. Jotta lehmä kestäisi tämän vieraan ruokavalion, sille syötetään antibiootteja, jottei se kuolisi ennen kuin on tarpeeksi kookas teuraaksi. Hullun lehmän tautihan puhkesi siitä, kun lehmille syötettiin teurasjätettä. Lehmille, jotka ovat kasvissyöjiä! Yhdysvalloissa on myös laillista pumpata lehmiin kasvuhormoneja...



Sikojen olot Suomessa on paljon huonommat, kuin lehmien. Joka vuosi kotimaassamme teurastetaan yli kaksi miljoonaa sikaa. Tuotanto perustuu tehdasmaiseen tuotantoketjuun, jossa tilat ovat erikoistuneet eri kasvatusvaiheisiin. Emakkosikaloissa tuotetaan porsaita lihasikaloille. Emakoiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon porsaita. Niitä pidetään ahtaissa porsimishäkeissä kovalla betonilattialla. Porsittuaan ne pyritään tiineyttämään mahdollisimman nopeasti, yleensä noin viiden kuukauden välein.
Synnyttyään porsaat kastroidaan ilman kivunlievitystä, kulmahampaat katkaistaan ja korvat lovetaan. Ne porsaat, jotka selviävät hengissä ja ruhjoutumatta stressaantuneen emonsa alta, siirretään kuukauden ikäisinä lihasikalaan. Siellä niitä kasvatetaan betonipohjaisissa, virikkeettömissä karsinoissa, joissa on noin kymmenen sikaa kerrallaan. Satakiloisella sialla on tilaa eläinsuojelulain mukaan 0.65 neliömetriä, joka on vähemmän kuin yksi sanomalehden aukeama!
Karuissa oloissa älykkäät eläimet turhautuvat ja purkavat stressiään aggressiivisesti lajitovereihinsa. Kun eläin lopulta viedään teuraaksi, on se joutunut jo pitkään makaamaan omassa ulosteessaan. Tästä on onnellinen elämä kaukana!



Tähän asti itse olen suosinut "valkoista lihaa", broileria, mutta kirjaa luettuani sitä tajusi, ettei broilerin popsiminen ole sen eettisempää, kuin punaisen lihan syönti. Suomessa kasvatetut linnut ovat alun perin Skotlannista tuotuja hybridejä, jotka ovat jalostettu äärimmäisen nopeakasvuisiksi ja raskasrakenteisiksi.
Tällaisen hybridin elämä alkaa keinotekoisessa hautomossa, josta kuoriutumisen jälkeen yhden päivän ikäiset tiput siirretään jatkokasvattamoon broileritilalle. Linnut kasvatetaan lattialla, 15000- 20000 linnun jättimäisissä halleissa. Näissä halleissa hybriditipu elää koko elämänsä, eli sen 34-38 päivää. Siinä ajassa broileri kasvaa muutaman gramman untuvikosta lähes kahden kilon painoiseksi linnuksi. Luonnossa kanan elinikä on noin kuusi vuotta...

Hybridibroilerit on jalostettu kasvamaan äärimmäisen nopeasti. Lihasmassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät ehdi kehittyä tarpeeksi nopeasti, joten suurin osa näistä linnuista elää koko elämänsä kroonisessa kivussa.
Hallit ovat koko ajan valaistuja, lukuun ottamatta puolesta tunnista viiteen tuntiin, jona aikana linnut "nukkuvat". Jatkuva hallien valaistus takaa sen, että linnut söisivät mahdollisimman paljon ja kasvavat nopeammin. Emoiksi tarkoitettuja lintuja sen sijaan pidetään jatkuvassa nälässä. Jalostuksesta johtuvan loputtoman ruokahalun vuoksi linnut kasvaisivat liian nopeasti ja olisivat liian sairaita tullessaan sukukypsiksi.
Kasvatushalleissa ei käytetä orsia eikä muita virikkeitä, jotka vähentäisivät lintujen stressiä ja turhautumista.

Juu, tiedän, se on kukko, ei kana tai broileri.

34-38 päivän ikäisinä linnut viedään teuraaksi. Suomessa broileri kasvatetaan ns. kertakäyttömenetelmällä eli kaikki linnut viedään teurastamolle samaan aikaan. Kuljetusten aikana laatikoiden ulkopuolelle jääneet jalat ja siivet hankautuvat monesti irti.
Teurastamolla ruhjoutuneet broilerit ripustetaan roikkumaan jaloistaan teurastuslinjalle, minkä jälkeen se tainnutetaan upottamalla pää veteen, johon on johdettu sähköä tai hiilidioksidia.
Seuraava etappi on verenlasku, jossa kaksi sirkkelinterää leikkaavat linnun kaulavaltimon auki. Joskus, kun lintu nostelee päätään roikkuessaan koukuista, se saattaa väistää tainnutuksen ja verenlaskun. Tällöin seuraava etappi on kuumavesikalttauskone, joka kynii, kuorii ja kiehauttaa linnun elävältä.


Jos ihmiset ottaisivat selvää, miten liha päätyy heidän lautaselleen, he tuskin jaksaisivat nostaa meteliä siitä, että einesruokaan oli naudanlihan sijaan laitettu hevosenlihaa! Kaikin puolin hevosenlihan syöminen on paljon eettisempää, kuin naudan- tai sianlihan syöminen. Hevonen ei Suomessa ole ruokakarjaa, joten teuraaksi päädyttyään se on ehtinyt viettää paljon onnellisemman ja luonnollisemman elämän, kuin esimerkiksi sika.

Seuraavan kerran kun ajattelit kauhistella mahdollista hevosenlihaa ruuassasi tai sitä, miten jossain päin maailmaa otetaan kiinni VAPAINA eläviä kulkukoiria ja tehdään ruuaksi, niin mieti miten se kinkku sinun joulupöytääsi on päätynyt...

***************************************************************************************************************************

Ylläolevasta kirjoituksesta on aika pitkälle tasan neljä vuotta aikaa. Tuohon aikaan olin jonkin aikaa ilman lihaa, mutta palasin sekasyöjäksi, jota olin aina tähän kesään asti. Muutama viikko sitten otin osaa vegaanihaasteeseen. Ystäväni kertoi miten positiivisesti eläinperäisten tuotteiden poisjättäminen on kohentanut hänen omaa oloaan, päätin itsekin kokeilla.
Kuvittelin ruokavalion muutoksen olevan vaikeaa, mutta olen yllättynyt, miten helppoa on ollut. Edes suklaata ei tee mieli, mikä on minulta aika paljon. Vegaanisia ruokaohjeita on internet ja blogimaailma pullollaan ja kauppojen hyllyllä on vegaanisia ruokia nykyään paljon tarjolla. Korvaavan kahvimaidon löytäminen huoletti minua, mutta pian huomasin, että tarjolla olevat vegaaniset vaihtoehdot maistuvat kahveessa paljon paremmalle, kuin lehmänmölö.
Oloni on jo muutaman elämäntapamuutosviikon jälkeen paljon parempi, jaksan koko päivän touhuta, vaikka pienten lasten äitinä en saa nukuttua niin pitkään, kuin haluaisin. Ruuan jälkeen ei ole koskaan raskas ja pöhöttynyt olo, mitä usein oli, kun kitusiin oli mättänyt lihaa.
En lähde mitään moraalisaarnoja jeesustelemaan, jokainen tehköön omat valintansa, kunhan muistaa, että omilla valinnoilla on seurauksia - on itsestä kiinni onko ne seuraukset negatiivisia vai positiivisia.

Suosittelen katsomaan Netflixistä sellaisen dokkarin, kuin What the Health, joka lähestyy vegaaniruokavaliota nimenomaan terveyden kannalta. Lisäksi samojen tekijöiden dokkari Cowspiracy on katsomisen arvoinen, se puolestaan kertoo hieman karjatalouden vaikutuksesta ympäristöön.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Negatiivisuuden vapauttaminen

Joka päivä meidän energiakenttämme täyttyy erilaisten tapahtumien, ihmisten ja jopa omien ajatustemme energioista. Negatiivinen energia blokkaa energian sujuvan virtauksen, joka saattaa aiheuttaa mielialan laskua, aiheuttaa ärsytystä ja alentaa vireyttä. Pitemmän päälle tämä on haitallista kehollemme, joten on tärkeää muistaa pitää myös energiakentistämme huolta, ettei negatiivinen energia pääse vaikuttamaan liiaksi elämäämme. Terveellinen ruokavalio, liikunta, meditaatio ja ajan vietto ulkona luonnon helmassa auttavat tasapainottamaan energioitamme, mutta joskus saatamme tarvita hieman extra-apua.

Tämän puhdistusrituaalin voit suorittaa aina, kun tunnet, että negatiivisyys on liikaa vaikuttanut sinuun. Jos haluat suorittaa pelkistetymmän puhdistusrituaalin, voit siirtyä suoraan kohtiin 2 ja 3.
Rituaalia varten tarvitsen salviasuitsuketta (salviapuntti on kaikkein tehokkain, mutta suitsuketikkukin kelpaa hyvin), joka symboloi Ilmaa, hopeisen tai harmaan kynttilän Tulta symboloimaan, merisuolaa Maata symboloimaan ja vedellä täytetyn maljan, joka symboloi Vettä.

Nosta Kehä ja meditoi muutama minuutti antaen salvian tuoksun levitä tilaan, jossa olet. Jokaisella uloshengityksellä rentoudu hieman lisää. Mitä rentoutuneempi olet, sitä helpommin energiasi virtaavat ja sitä helpompaa on vapautua negatiivisesta energiasta. Kun tunnet olevasi valmis, voit aloittaa.

Ensimmäinen vaihe; elementaalinen puhdistus

Pitele käsiäsi suitsukkeen yläpuolella (tai sulan avulla liehuta suitsukkeen savua itseäsi kohti) ja sano ”Ilmalla puhdistan itseni”. Anna savun kiemurrella sormiesi ympärillä hetken. Tunne kuinka salvian puhdistavat ominaisuudet auttavat energiaasi virtaamaan paremmin.

Kun olet valmis Ilman kanssa, aseta kätesi kynttilän yläpuolelle ja sano: ”Tulella puhdistan itseni”. Visualisoi puhdistavan liekin polttavan pois kaiken sen ikävän energian, joka on haitaksi sinulle.

Kasta sitten kätesi vesimaljaan ja hiero kevyesti käsiäsi ja sano: ”Vedellä puhdistan itseni”. Visualisoi ja tunne Veden puhdistava vaikutus (hox, varaa lähettyville hieman käsipaperia/pieni pyyhe, johon kuivaat kätesi)

Ota sitten merisuolaa käteesi ja hiero sitä kevyesti käsiisi ja sano: ”Maalla puhdistan itseni”.
Istu hetki hiljaisuudessa ja anna elementtien tehdä tehtävänsä.

Toinen vaihe: negatiivisuuden vapauttaminen

Tehokkain keino vapautua negatiivisista energioista ja hengistä, elleivät ne ole poikkeuksellisen voimakkaita, on yksinkertaisesti pyytää niitä poistumaan.
Meditoi ja hiljenny keskittyen itseesi, niin että olet täysin tietoinen kehostasi ja sano: ”Energiat, jotka eivät enää palvele minua, poistukaa nyt. Kiitos läsnäolostanne. Nyt lähetän teidät pois.”

Sano ylläolevat sanat itsevarmasti, lujana, mutta myös rakastaen. Toistele sanoja ja kiinnitä huomiota muutoksiin kehossasi. Kun lausut näitä sanoja, negatiivisuus irrottautuu sinusta kuin käärmeen nahka. Jos olet herkkä, saatat tuntea pientä vetämisen tunnetta tai tuntea itsesi yllättäen paljon kevyemmäksi.
Toistele sanoja niin pitkään kuin on tarvis. Tämä voi olla kuusi kertaa tai kuusikymmentä kertaa – tiedät kyllä itse, milloin olet valmis.

Kolmas vaihe: Auran korjaaminen

Tämä vaihe on todella tärkeä, sillä negatiivisen energian vapauttaminen jättää auraasi ”reikiä”, jotka täytyy korjata ja täyttää valolla. Jos näin ei tehdä, negatiivinen energia pääsee helposti palaamaan ja joudut aloittamaan alusta.

Visualisoi kruunuchakrasi (joka sijaitsee päälaella) avautuvan ja olevan ikään kuin portti sinun energiakehosi ja taivaan välillä. Visualisoi vetäväsi taivasenergiaa, joka täyttää reiät aurassasi valolla. Toistele sanoja: ”Pyydän, että energiakehoni täyttyy puhtaasta, parantavasta valosta”.

Toista joitain kertoja ja kun tunnet olevasi valmis, sulje kruunuchakrasi (jättäen se kuitenkin hieman raolleen!) ja kiitä elementtejä, henkioppaita ja mahdollisesti jumalia, jos kutsuit heitä Kehän nostamisen yhteydessä ja pura Kehä.


Perusteellinen puhdistus on hyvä tehdä silloin tällöin, esimerkiksi täydenkuun aikaan ja/tai sapattien aikaan.

Negatiivisuudesta irti päästäminen

Imbolc ja helmikuu ovat olleet minulle aina eräänlaista uudistumisen aikaa. Kevät saa minussa aikaan uudenlaista energiaa ja herään samaa tahtia ”eloon” luonnon kanssa. Loppuvuoden pimeys on väistynyt lisääntyvän valon tieltä ja on aika tosissaan katsoa kohti tulevaa kevättä ja uuden elämän aikaa. Tammikuussa keskityttiin kodin energioiden puhdistamiselle; helmikuussa on aika puhdistaa itsensä ja miettiä minkä suunnan aikoo ottaa edessä olevalle vuodelle. Itsensä puhdistaminen on tärkeää, sillä negatiivinen energia kehossamme aiheuttaa paljon ikäviä oireita. Negatiivista energiaa aiheuttaa omat ikävät ajatuksesi ja tekosi, mutta myös moni ulkopuolinen ihminen voi vaikuttaa sinuun negatiivisesti – jopa läheisesi. On myös ihmisiä, jotka tiedostamattaan (tai jopa tietoisesti) ovat ns. energiasyöppöjä, jotka pelkällä läsnäolollaan kuluttaa energiaasi. Tehokas itsepuhdistautuminen auttaa suojautumaan myös tällaisilta energiarosvoilta.

Kuten jo aiemmassa postauksessa mainitsin, niin itse olen pyrkinyt eroon negatiivisuudesta, niin ajatuksista kuin ihmisistäkin. Tämä onkin ensimmäinen askel itsensä puhdistamisessa – ja se haastavin. On vaikea luopua negatiivisista ajatuksista, varsinkin jos sinussa on yhtään pessimistin vikaa niin kuin itsessäni. Uskon ja luotan ajatuksieni voimaan: kun kovasti uskon pääseväni eroon negatiivisuudesta, näin myös käy. Hankalinta on karsia negatiivisia ihmisiä ympäriltäsi. 
Nämä voivatkin olla hieman pidempi projekti, kuin itsensä puhdistaminen jonkin rituaalin avulla. Itse olen vasta alussa negatiivisten ajatusten sekä -ihmisten vähentämisessä elämässäni, mutta oloni on jo paljon kevyempi ja energisempi. On toki päiviä, kun en edes yritä estää negatiivisia juttuja ja tästä on yleensä seurauksena ikävä päänsärky ja raskas olo. Kun olet pyrkinyt eroon niistä ja yllättäen päästät negatiiviset asiat valloilleen, niin ne vaikuttavat normaalia vahvemmin. Elä tee siis niin kuin minä ja anna negatiivisuuden voittaa, ei edes hetkellisesti.

Aloitetaan tämä teema kevyellä ja helpolla tavalla lähteä puhdistamaan itseään. Tämän alla olevan puhdistautumisen voi myös yhdistää viime kuussa esittelemääni kodin puhdistukseen. 


MAAGISET TUOKSUHAUDUKKEET

On aika päästää irti menneestä ja valmistaa itsemme uudelle vuodelle ja uudelle elämälle edessämme.
Piristä aistejasi, herättele muistojasi ja kuljettaudu suloisiin tuoksuihinjoita maagiset tuoksuhaudutteet luovat

Mikä tahansa pata/kattila/pannu kelpaa, lisää vain aineksesi sekä
tilkka vettä ja anna kiehua miedolla lämmöllä.
Muista lisätä vettä lisää ajoissa, ennen kuin
pata kiehuu kuivaksi.

Kotisi muuttuu tuoksuvaksi ja tunnet olosi uudistuneeksi näiden haudutemausteiden avulla:
kaneli, maustepippuri, appelsiinin ja sitruunan kuori…
Lisää listattu alempana.

Hengitä tuoksuhaudutteen tuoksuja syvään ja keskity asioihin, joista haluat luopua ja visualisoi asioita, joita haluat saavuttaa. Anna tuoksujen virrata kehosi läpi vieden negatiiviset ajatukset mukanaan -tunne uudistuvasi.
Lempeä tuoksuhaudute tuo uusia unia ja avaa sielusi tulevalle vuodelle ja auttaa sinua olemaan avoin kohdatessasi Uuden Minän.

Ainekset:
(jos mahdollista, käytä tuoreita yrttejä/mausteita)
laakerinlehdet
kuivatun ruusun terälehdet
inkivääri
katajanmarjat
männyn oksa
rosmariini

timjami
sitruunan kuori
appelsiinin kuori
limen kuori
tähtianis
kardemumma

mausteneilikka
kuivattu omena
vaniljatangon siivu
kanelitangot

muskottipähkinä


Tuoksuöljyt: jasmine, veriappelsiini, laventeli, suklaa jne.…



Ohjeet: Laita halutut ainesosat pieneen pataan/kattilaan/pannuun ja aseta levylle miedolle lämmölle ja anna kiehua hiljalleen. Muista, että vesi haihtuu!

Köökkinoidan keittiössä

Keittiö on kodin sydän – niin sanovat monet sisustustaulut. Ennen vanhaan tämä piti kirjaimellisesti paikkansa, sillä tulisija sijaitsi talon keskellä ja sen ääressä valmistettiin ruoka ja se hoiti talon lämmityksen. Varmasti nykyäänkin monessa taloudessa keittiö tosiaan on kodin sydän: siellä perhe kokoontuu syömään, vieraat kestitään, lapset tekevät läksynsä, vanhemmat lukevat lehtensä, perheen äiti maalaa keittiön pöydän ääressä… Meillä näin ei ole. Meidän keittiö on pieni. Ja pienellä tarkoitan todella pientä. Rakastan kotiamme, mutta keittiö oli pitkän aikaa minulle todella vastenmielinen paikka, koska se on todella pieni. Viime aikoina olen keskittynyt mieluummin siihen, että pienuudestaan huolimatta keittiö on toimiva ja siihen, että tässä huoneessa valmistan rakkailleni ruokaa, ruokaa jonka senkin pyrin valmistamaan rakkaudella. Muutama pieni maaginen kosketus, ja keittiö huokuu aivan erilaista energiaa. Keittiömme ei enää aiheuta minussa negatiivisia fiiliksiä, päinvastoin.


Keittiönoituus oli minulle pitkään melko vieras käsite, ei pelkästään keittiön huonon energian vuoksi, vaan myös siksi, etten hirveästi nauttinut ruuan tekemisestä. Jälkimmäiseen ei auttanut muu kuin asenteen- ja ajattelumallin muutos. En enää kokannut, koska oli pakko, vaan kokkasin ja valmistin ruokaa koska saan ja voin. Teen nykyään kaikki keittiöaskareet rakkaudella ja pyrin siirtämään tätä energiaa myös valmistamiini ruokiin ja keittiöön noin yleensä.
 Aloitin tämän vuoden lupaamalla itselleni, että pyrin eroon negatiivisista ajattelumalleista ja jatkuvasta valittamisesta – ja tämä on oikeasti auttanut ja kohentanut ihmeellisesti mielialaa. Lisäksi olen huomannut, että ollessasi aidosti tyytyväinen asioihin etkä jatkuvasti valita turhista asioista, universumi palkitsee sinut.

Keittiönoidan ABC -taulu

Mitä keittiönoituus sitten on käytännössä? Jollekin ehkä tulee mielikuva isoista padoista ja kiehuvista taikaliemistä, joissa kelluu kaikkea aina sammakonreisistä liskonsilmiin. Todellisuudessa keittiönoituus ei ole ihan noin ”erikoista”. Itseasiassa se voi olla yksi yksinkertaisimmista noituuden muodoista. Jos perinteisen noidan suosikkityökalu on athame ja sauva, on keittiönoidan lempiväline soppakauha ja pata. Siinä missä perinteinen noita suorittaa melko monimutkaisiakin riittejä, tekee keittiönoita arjen askareista maagisia kokemuksia, pieniä rituaaleja. En sano, etteikö keittiönoituuskin voi sisältää monimutkaisia riittejä ja rituaaleja, tietenkin se voi. 

Yrttivastaavuuksia

Perinteiset keittiönoidat toimivat yrttien, kivien ja elementtien kanssa, keskittyen kuitenkin eniten kotiin ja ”kodin magiaan”. Keittiönoitaa voisi kutsua myös nimellä kotinoita tai mökkinoita. Henkilön, jolla ei ole hirveästi kokemusta perinteisestä noituudesta, on helppo lähteä tutustumaan noituuteen juurikin keittiönoituuden avulla. Arkeen saa muutamalla simppelillä tavalla mukaan aimo annoksen maagisuutta.
Ensimmäinen askel kohti maagisempaa arkea on ajattelutavan muutos. Jos suurin osa ajatuksista on pessimistisen negatiivisia, on vaikea luoda ympärilleen positiivista energiaa. Ensimmäisenä onkin hyvä tehdä päätös päästää irti omista negatiivisista ajatuksista. Tiedän, aina se ei ole helppoa, eikä edes mahdollista, mutta kunhan muistaa lopettaa TURHASTA valittamisen ja turhan pessimistisyyden, niin sillä pärjää jo pitkälle. Toisena, tee kaikki askareesi rakkaudella. Vaikka siivous tai väsyneenä kokkailu ei ole aina mukavaa, on silti hyvä muistaa miksi näin tehdään – jotta itselläsi ja perheelläsi olisi mukava ympäristö ja herkullista ruokaa lautasella. 


Ruokaa laittaessasi, sekoita aina myötäpäivään ja visualisoi siirtäväsi rakastavaa energiaasi ruokaan sekä ympäristöösi. Haistele tuoksuja ja ennakoi ruokasi makuja, valitse ruoka-ainekset aina tarkkaan ja harkiten ja pyri mahdollisimman vähään hävikkiin. Muista ruokailla aina kiitollisuudessa ja esitä kiitoksesi jumalille. Jos syöt lihaa, esitä kiitoksesi myös eläimelle, josta tuli ruokaasi. Esitä kiitoksesi myös kasviksille. Pidä yrttihyllysi kunnossa ja käytä mahdollisimman paljon tuoreita yrttejä. Aina parempi, jos kasvatat yrttisi itse. Pidä keittiö siistinä! Ajattele keittiösi maagisena työskentelytilanasi, jonka pidät yhtä lailla siistinä kuin minkä tahansa muunkin maagisen työskentelyalueen. Esitä myös muulle perheellesi toive, että keittiö pidetään siistinä. Kun pidät keittiön siistinä ja hyvin organisoituna, on siellä työskentely paljon mukavampaa.
Voit pystyttää keittiöön myös pienen pyhätön. Pyhätön ei tarvitse olla iso. Itselläni on keittiötason nurkassa jumalatarpatsas, suitsuketeline, mortteli sekä pieni taso, jolle jätän mahdolliset uhrit myöhemmin ulosvietäväksi.




Edellä mainitut teot eivät ole suuria, mutta tehokkaita. Eikä tarkoita, että kaikki olisi tehtävä heti. Voit myös lähteä liikkeelle hitaasti ja pikkuhiljaa lisätä arkeesi enemmän ja enemmän maagisia puolia tai voit keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Kyse on kuitenkin enemmän elämänasenteen ja ajattelumallin muutoksesta kuin niinkään minkään fyysisen asian muuttumisesta. Ei muuta kuin mukavia hetkiä arjen magian parissa. Olkoon jokaisen arki täynnä maagisia, rakkaudentäyteisiä hetkiä!

Kodin puhdistaminen

Meillä on kodissa ollut energiat hieman… noh, sekavat siitä lähtien kun muutimme. En ole kertaakaan tehnyt puhdistusta tai minkäänlaista ”kodin siunausta”, vaikka se on ollut to do -listalla muutosta asti. Erityisesti lastenhuoneen energiat ovat levottomat. Siellä olen muutaman kerran joutunut tekemään ”nopean puhdistuksen”, sillä joinain öinä Ronja heräsi yöllä ja huusi hysteerisenä. Muutenhan neiti nukkuu todella hyvin. Hän on aina sen jälkeen nukkunut levollisesti, kun pikainen puhdistus on tehty. Jopa noitaystäväni, joka yöpyi lastenhuoneessa, totesi että siellä on todella levotonta.


Yleensä olen hoitanut kodin puhdistuksen suitsuttamalla, mutta nyt tuumasin, että näiden energioiden tasapainoon saattaminen ja ei toivottujen energioiden karkottaminen vaatii vähän enemmän, joten suunnittelin enemmänkin rituaalinomaisen puhdistuksen, kuin pelkän suitsuttamisen. Toki tulen kodin huoneet vielä salvialla läpikäymään, kun varsinainen puhdistus on tehty.
Kodin puhdistus aloitetaan tietenkin ensin fyysisellä tasolla, ennen kuin siirrytään henkiselle tasolle.

Siivoa kotisi. Mitä perusteellisemman siivouksen suoritat, sen parempi. Jos olet harkinnut joidenkin tavaroiden kierrätykseen/roskiin viemistä, nyt on hyvä hetki tehdä se. Turha ja rikkinäinen roina nurkissa kerää turhanpäiten negatiivista energiaa, puhumattakaan siitä, miten paljon se itseä häiritsee, jos kaapit tursuaa kaikkea turhaa. Meillä on paljon tavaraa, mutta tällä hetkellä ei mitään ”turhaa”. Itse viihdyn kodissa, jossa on tavaraa, liian tyhjä koti ahdistaa minua. Meillä tällä hetkellä ongelmana on se, että tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan, vaan pääosin makuuhuoneen lattialla. Oma rituaalini siis alkaa tavaroiden järjestämisellä (sanottakoon, että itselle tämä ei ole yhden pvän homma, vaan aloitan jo viikolla ja saatan loppuun viikonloppuna) ja pyykkäämisellä.

Kun tavarat ovat paikoillaan ja järjestyksessä, on aika tarttua imuriin. Imuroinnin jälkeen on vuorossa lattian pesu ja pölyjen pyyhkiminen. Pesuveteen voit lisätä esimerkiksi sitruunanmehua tai laventeliöljyä, jotka ovat erinomaisia kodin puhdistamiseen negatiivisuudesta. Luututessasi visualisoi kaiken negatiivisen ja ikävän energian poistuvan lian mukana. Tämä on hyvää pohjustusta perusteelliselle henkisen tason puhdistamiselle. 

Kotonasi on varmasti huone, joka on ”kodin sydän”. Se voi olla keittiö, eteinen tai olohuone, jossa vietätte perheen kesken eniten aikaa. Tai ehkä se on lasten huone? Joka tapauksessa, keskity eritoten kodin sydämen siivoamiseen, sillä puhdistus tapahtuu tässä huoneessa. Mikään ei estä sinua tekemästä puhdistusta joka huoneessa, mutta puhdistusrituaalin suorittaminen vain yhdessä huoneessa, kodin sydämessä, toimii myös yhtä hyvin.
Itse rituaaliin tarvitset ruskean ja mustan kynttilän (voit myös käyttää tuikkua tai valkoista kynttilää, mutta kaiverra siihen/niihin suojeleva/karkottava riimu), suitsuketta (esimerkiksi salviaa, siankärsämöä, laventelia), suolaa ja vettä. 


Kun olet valmis henkisen tason puhdistamiseen, keskitä itsesi. Aseta kynttilät huoneen keskelle. Rentoudu. Ajattele ihmisiä ja eläimiä jotka asuvat kanssasi, he tekevät kodista kodin. Tunne lämpö, jonka perheen ajattelu sinussa saa aikaan (jos asut yksin, ajattele tunnetta, jonka sana koti sinussa saa aikaan). Tämän lämmön ja onnen tunteen haluat tuntea kotonasi aina ja haluat myös vieraiden tuntevan sen. Sytytä kynttilä/kynttilät. Sekoita hieman suolaa veteen. Kulje huoneessa myötäpäivään samalla hieman roiskien suolavettä ympärillesi. Lausu:

”Suola ja vesi puhdistaa, negatiivisuuden karkoittaa. Mikään paha ei ole tervetullut, paha ei ole tervetullut”


Sytytä suitsuke ja kulje sen kanssa huoneen ympäri myötäpäivään lausuen:

”Puhdistan kotini kaikesta negatiivisesta luoden tasapainoisen energian. Vain rakkaus ja valo on tervetullut”

Palaa kynttilän/kynttilöiden eteen. Visualisoi huoneen täyttyvän kirkkaasta valosta, joka täyttää koko kodin. Se leviää huoneesta toiseen työntäen kaiken negatiivisen energian pois. Se leviää kodin ulkopuolelle luoden suojan sen ympärille. Tämän suojan läpi ei pääse negatiivinen energia. Lausu:

”Elementit kuulkaa mua, vapauttakaa voimanne
kun tänä maagisena hetkenä kaipaan apuanne.
Vapauttakaa voimanne, kun nyt siunaan ja suojaan kotini.
Ei negatiivisuus saa astua sisään, vain rakkaus on tervetullut,
 ei levottomat henget kuljeksia saa, vain valo on tervetullut,
nyt keskitän voimani ja suojaan kotini!"

Kun lopetat loitsusi, piirrä kehä kynttilän yläpuolelle ja jatka sitä piirtämällä spiraalia. Tämä nostattaa energiaasi. Jatka spiraalin piirtämistä nostaen samalla kättäsi ylemmäs. Kun saavut spiraalin ”loppuun”, nosta kätesi kohti taivasta ja vapauta energiasi ja saata loitsusi loppuun sanomalla:

”Tämä koti on nyt puhdistettu ja siunattu minun tahdostani ja halustani,
Ilman, tulen, veden ja maan kautta, suljen tämän loitsun. Tämä koti on nyt siunattu!”





Voit antaa kynttilän/kynttilöiden ja suitsukkeen palaa loppuun (jos sinulla on iso suitsutuspuntti, kuten minulla, on järkevintä sammuttaa se, puhdistaa ja laittaa säilöön odottamaan uutta käyttöä). Tuntuuko kotisi erilaiselta? Kun seuraavan kerran saat vieraita, kiinnitä huomiota, miten he käyttäytyvät. Tämä puhdistus vaikuttaa jokaiseen kodissasi vierailevaan positiivisella tavalla. Haluan kuulla myös teidän lukijoiden fiiliksiä tästä, jos kokeilette tätä puhdistusmenetelmää. :)

Muutama sananen varjotyöskentelystä

Jotkut teistä on ehkä joskus kuullut puhuttavan varjotyöskentelystä, olen itsekin saattanut ohimennen tämän mainita. Varjotyöskentelyn päämääränä on oppia tuntemaan, tiedostamaan ja hyväksymään oma varjopuolensa. Varjotyöskentelyä voisi kuvata symbolisena kuolemana ja uudelleensyntymänä, ideana se että vanha minämme ”kuolee” jotta voimme saavuttaa laajemman Minuutemme. Minuus on erilaisten puoliemme, tiedostettujen ja tiedostamattomien, kokonaisuus, Ykseys jossa olemme tasapainossa varjomme kanssa.
Mikä tämä varjo sitten on? Monella on itsessään puolia, joista on tietoinen ja joita häpeää (laiskuus, ahneus, ilkeys jne) ja nämäkin voidaan lukea varjopuoleksi, mutta todellinen Varjo on se osa itsestäsi, josta et ole tietoinen tai jonka haluat kieltää. Varjomme sijaitsee alitajunnassa ja on tehtävä paljon työtä tullakseen tietoiseksi tästä puolesta itsessämme - ja vielä hieman lisää työtä, että opimme hyväksymään tämän puolen.



Varjonsa kohtaaminen voi todellisuudessa viedä paljonkin aikaa. Olemme koko elämämme ajan luoneet kerroksia kerroksien päälle, monia eri pelkoja ja demoneita - toiset enemmän, toiset vähemmän. Voi ottaa oman aikansa kuoria kaikki nämä kerrokset pois ja kohdata Varjonsa. Kun lopulta pääset sen ytimeen, kuka ja mikä olet ja alat tutkimaan sitä, voimme todella hyväksyä todellisen Minämme ja saavuttaa tasapainon elämässä.



Monissa wiccan traditioissa toisen asteen vihkimyksen symbolina käytetään kärjellään seisovaa pentagrammia. Tämä käänteinen pentagrammi symboloi itsetutkiskelun aikaa, aikaa jolloin tutkimme ja kyseenalaistamme sielumme ja kohtaamme demonimme ja pelkomme. Tämän ajan initoitavat tutkivat sieluaan ja oppivat mitä heidän on tehtävä, jotta heidän sielunsa voi syntyä uudelleen (kohdata pelot ja demonit, voittaa ne), jonka jälkeen he voivat kääntää pentagramminsa oikein päin - tämä kuvastaa hengen voittoa lihasta.

Philosophy of Wicca -kirja kuvaa varjonsa kohtaamista ”astumisena alamaailmaan" (descending underworld). Jotta alamaailman portit aukeavat meille, on meidän annetta uhrimme, luovuttava jostain, jotta saamme haltuumme lukittuna olevan tiedon. Eri mytologioissa myös jumaluudet luopuvat jostain astuakseen alamaailman porteista. Kristillisessä mytologiassa Jumala uhraa poikansa, Jeesuksen, joka kuolee maailman syntien tähden. Jeesus laskeutuu tuonpuoleiseen, todennäköisesti saavuttaakseen tiedon ihmiskunnan tilasta. Sumerilaisessa mytologiassa Inanna luopuu seitsemästä pyhästä lahjastaan astuakseen alamaailman porteista, niin että saapuessaan perille hän on vain varjo siitä Kuningattaresta, joka hän ennen laskeutumistaan oli. Hänkin teki tämän laskeutumisen saavuttaakseen viisautta. Alamaailman portit pysyvät lukittuna, jos emme ole valmiita antamaan uhriamme ja perehtymään pimeyteen sisällämme.



Onko tällainen varjotyöskentely välttämätöntä? Omasta mielestäni on. Jokaisen tulisi rakastaa itseään sen verran, että aloittaa itsetutkiskelun, kohtaa Varjonsa, oppii todella tuntemaan Itsensä ja vielä tämänkin jälkeen rakastaa itseään - emmehän voi rakastaa toisia ellemme rakasta Itseämme ensin.

Noidan kotona

( Siirretty vanhasta blogista)
Kuvitellaanpa tilanne, että olet saanut kutsun noitaystäväsi kotiin, jossa et ole ennen vieraillut. Mitä odotat hänen kodistaan löytyvän?

Ystäväsi asuu ehkä maaseudulla, vanhan metsän laidalla, päättyvän tien päädyssä. Pihatietä ehkä varjostaa ikivanhat tammet ja koivut? Puutarha on rehevä, luonnontilassa, mutta huoliteltu. Sitä hoitaa joku, joka todella rakastaa kasvejaan. Talo on myös vanha, ehkä hirsistä rakennettu ja punaiseksi maalattu. Ikkunoiden ympärillä on ajan patinoimat koristeluukut sekä muutaman ikkunan alla on yrttikoreja. Talon katolla on piippu, josta tupruttelee hentoisesti savua. Seisot hetken ovella ja mietit, painatko ovikelloa vai käytätkö ovessa olevaa vanhaa rautaista kolkutinta. Aristelet käyttää kolkutinta, joten painat ovikelloa. 
Ystäväsi avaa oven hymyillen ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Sisällä on lämmin ja tuoksuu vahvasti suitsukkeelle ja yrteille. Aristelet hieman, eteisen oven päällä olevat hirvensarvet ehkä hieman säikäytti sinut? Hämmästelet tovin myös sarvista roikkuvaa pientä pussukkaa, mutta et arvaa kysyä mikä sen tarkoitus on. Sarvien vieressä on pieni taulu, johon on maalattu riimu sekä sen vieressä on vanhalta näyttävä hevosenkenkä.
Eteinen on maalattu samalla punaisen sävyllä, kuin julkisivu ja seinillä roikkuu lukuisia viherkasveja. Suurin osa ulkovaatteista on kätkettynä vanhan näköiseen massiiviseen vaatekaappiin ja muutama takki roikkuu kaapin veressä olevalla valurautaisella pystynaulakolla. Eteisessä on kaksi pientä ikkunaa, joiden edessä roikkuu lukuisia värikkäitä kristalleja. Ne saavat aikaan kauniita kuvioita kivilattiaan, kun aurinko osuu niihin.

Olohuoneessa sinua vastaan tulee ystäväsi musta kissa, joka tervehdittyään sinua hyppää nojatuoliin avotakan äärelle. Istahdat sohvalle ja katselet ympärillesi. Huoneen yleisilme on tummahkon värikäs, mutta ei silti synkkä. Seinät ovat hirsiset ja huonekalut tummaa puuta. Tekstiilien kuositus tuo sinulle mieleen kauko-idän. Sohva on iso, jota koristaa kauniit tyynyt itämaisine kuoseineen sekä muutama viltti.
Kirjahyllyssä on kirjoja aina yrttitietoudesta astrologiaan, ikivanhoista pölyisen näköisistä kirjoista uututtaan hehkuviin kirjoihin, vino pino erilaisia tarot-kortteja, muutama kristallipallo, sekä riimuja. Seiniä koristaa taulut, joissa on sinulle vieraita symboleja ja kuvioita. Huoneen perällä on pieni pöytä, jossa on eriskummallisia tavaroita; patsaita, kynttilöitä, peuran sarvet, kiviä… Seinällä on myös hylly, jossa on maljoja, tikari, suitsuketelineitä, sulkia, sekä puusauvoja että kivisauvoja, muutama kaunis symbolein koristeltu pikari ja hyllyn alapuolella seinää vasten nojaa erikoisin koskaan näkemäsi luuta.
Katseesi kiertää huoneen toiseen päähän, jossa avotakka sijaitsee. Takan verellä on suurehko valurautainen pata sekä muutama lasipurkki jotain, joiden uskot olevan yrttejä. Ystäväsi musta kissa nukkuu nojatuolilla tyytyväisen näköisenä. Kenties takka on aiemmin ollut päällä ja siitä hohkaa edelleen lämpöä?

Ystäväsi kutsuu sinut teelle keittiöön. Keittiön kaapistot ovat vaaleat ja hieman rustiikkiset ja pöytätasot ovat kiveä. Työtasolla hellan vieressä on pieni vati, jossa on erilaisia kiviä sekä sen vierellä kaunis naista esittävä patsas. Seinällä kaappien alapuolella on teline, jossa roikkuu erilaisia veitsiä. Kiinnität huomiosi erityisesti eriskummalliseen puolikuun malliseen veitseen…
Seinä kaapistojen takana on punatiilinen, kuten myös huoneen ilmettä hallitseva vanha leivinuuni. Leivinuunin reunustalla roikkuu tusinoittain erilaisia yrttinippuja. Leivinuunin vieressä on puuhella, jonka keittotasolla on keraaminen astia, josta tupruttaa miellyttävän tuoksuista savua. Kenties ystäväsi polttaa siinä yrttejä?

Ystäväsi on kattanut makeasti tuoksuvan yrttiteen ja tarjottavat kauniisti esille suurelle puiselle pöydälle, joka sijaitsee keittiön keskellä. Katosta roikkuu muutamia koukkuja, joissa ystäväsi pitää paistinpannujaan, sekä muutama vähän isompi yrttinippu. Vastakkaisella seinällä on iso kaapisto, jonka avohyllyt notkuvat erilaisia patoja, kippoja ja maljoja. Huomiosi kiinnittyy valtavaan kirjaa, jonka sivujen välistä pilkottaa nauruja sekä kasvien varsia. Mietit ehkä itseksesi, että mahtaako tuo olla ystäväsi ”loitsukirja”. Olet utelias ja haluaisit tietää, mitä erikoisuuksia kaapiston suljettujen kaapin ovien taakse kätkeytyy… 
Vilkaiset ystävääsi, joka hymyilee lämpimästi. Jos olitkin hieman hermostunut eriskummallisista esineistä ja vieraista tuoksuista, niin ystäväsi lämmin ja ystävällinen olemus saa sinut rentoutumaan ja tuntemaan itsesi tervetulleeksi hänen kotiinsa. Olosi on kaikin puolin turvallinen ja yllättäen et enää koe epätavallisia esineita millään tavalla normaaleista poikkeaviksi.


Saatoin kuvailla ylläolevaan juttuun juuri oman unelmakotini, kodin jollaista en usko kovin monella noidaksi itsensä tituleeraavalla olevan.  Omassa kodissani olen piilottanut kaikki rituaaliesineistöni pieneen lipastoon, jossa ne säilyvät turvassa lapselta sekä uteliaiden vieraiden kosketuksilta. Ehkä joskus uskallan kauneimmat rituaaliesineeni asettaa näkyville, olettaen tietysti, ettei muut koske niihin. Tällä hetkellä minulla ei kodissamme ole edes pysyvää alttaria tai pyhättöä, koska meidän taapero on melko utelias tyttö. Meille rakennetaan ulkorakennukseen parhaillaan saunaa, jonka yhteydessä on pukuhuone, jonne sisustan itselleni ”oman tilan”. Tilan jossa voin meditoida, harjoittaa noituutta ja muuten vain viettää hetken itsekseni. En malta odottaa, että pääsen esittelemään teille sen, kun se on valmis. Siitä tulee nimittäin HIENO!



Näkyvimmät asiat, jotka paljastavat ”noitapuoleni” on kirjani. Tarkkasilmäisin vieras saattaa hyllyiltä löytää muutaman jumalatarpatsaan, jotka olen itse muovaillut. Minulle ei ole tärkeää, että esillä olisi ”noitamaisia esineitä” tai symboleita, vaikka ne ovatkin kauniita. Minulle on tärkeää, että kodissamme on energiat kohdillaan ja lämmin, turvallinen ilmapiiri, jonka toivon välittyvän myös vieraille. En ole muuttomme jälkeen kertaakaan puhdistanut talomme energioita tai sen kummemmin suojannut sitä negatiivisuudelta (paitsi ajoittain Ronjan huoneen, jos on nukkunut levottomasti). Tämän teemakuukauden myötä sainkin inspiraation tehdä kotiin kunnon puhdistukset ja suojaukset ja pyrin saattamaan ehkä hieman levottomatkin energiat tasapainoon. Täällä vinkkejä siitä, miten koti puhdistetaan ja saadaan aikaan tasapainoinen energia. 



lauantai 15. heinäkuuta 2017

Ennelinnut

(Siirretty vanhasta blogista. Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2012)

Kuten aikaisemmassa jutussa jo kerroin, lintujen erikoisessa käyttäytymisessa on ollut ennen vanhaan omat uskomuksensa. Listaan tähän yleisimmät ennelinnut ja niihin liittyvät enteen:

HARAKKA: Harakan uskottiin ennustavan kaikkea pahaa ja sen uskottiin olevan pahan liittolainen. Harakka toi viestiä huonosta sadosta, tulevista riidoista, hankaluuksista ja kuolemasta
KÄPYTIKKA: Käpytikkaa kutsutaan myös kuolemantikaksi, sillä jos käpytikka naputtaa kodin seinää tai ikkunaa, sen uskottiin tietävän kuolemaa lähipiirissä. Tämän negatiivisen ja pelottavankin maineensa vastapainona käpytikkaa on myös kutsuttu pouantikaksi ja pyrytikaksi; sateisena päivänä käpytikan näkeminen tiesi poutaa ja poutasena päivänä pyryä.
KÄKI: Käkeen on liitetty ehkä eniten enneuskomuksia, kuin muihin lintuihin. Käen kukkumisesta on ennustettu niin kesän kuin talven tuloa, vanhan tai sairaan ihmisen jäljellä olevia elinvuosia, nuoren ihmisen vuosia naimisiinpääsyyn jne. Uskottiin myös, että jos sairas ihminen kuuli käen kukkuvan keväällä, hän ei tulisi kuolemaan kuluvan vuoden aikana.
METSO: Jos metso saapui pihapiiriin (jota se ei normaalisti tee, vaan välttelee ihmistä), uskottiin sen tuovan kuolemaa.
KORPPI: Korpilla on vielä "huonompi" maine kuin harakalla, vaikka molempien lintujen uskottiin olevan pahan liittolainen. Myös korppi toimii kuoleman sanansaattajan ja on yleisesti liitetty kaikkeen pahaan ja synkkään. Korpilla oli ennen niin huono maina, että uskottiin jo pelkän korpin paikalle ilmaantumisen tietävän jonkun kuolemaa. Korppia jopa vainottiin muinoin, sillä ihmiset halusivat hävittää maan päältä tämän turman tuojan. Korppi on oma onnenlintuni ja itse uskon, että korpin näkeminen tietää onnea. Korpin täysimusta väritys tekee linnusta mystisen ja ehkä hieman vaarallisenkin näköisen, joten en lainkaan ihmettele että ihmiset kammoksuivat tätä majesteetillista lintua aikoinaan.
VARIS: Varisten parveilun uskottiin ennustavan sadetta, tammikuussa aamuraakunta tiesi loskaa ja sohjoa, iltaraakunta taasen pakkasta. Seuraavan aamun tuulensuunnan saattoi ennustaa varsiten iltalennosta. Variksen ampumisen uskottiin pilaavan metsästysonnen.
PÄÄSKYNEN: Jos keväällä ensi kerran pääskysiä nähdessään pesi kasvonsa, pysyivät silmät terveinä koko vuoden ja jos heittäytyi selälleen, pysyi selkä terveenä. Pääskynen toi mukanaan kesän (...pääskysestä ei päivääkään)
TERVEPÄÄSKY, KAAKKURI, KUUKKELI: Pahaa ja epäonnea
PALOKÄRKI: Kuolemaa, epäonnea sekä sadetta
HUUHKAJAPÖLLÖ: Pöllöt liikkuvat yleensä vain öisin ja niiden näkemistä päiväsaikaan pidettiin huonona enteenä. Varsinkin huuhkajan näkeminen päivällä tai sen huhuilu valoisaan aikaan ennakoi pahimmillaan laajoja onnettomuuksia, jopa sotia ja nälänhätää.
TEERI: Jos teeri lensi katolle, sen uskottiin tuovan mukanaan kuolemaa. Pulputuksesta kymmenen viikkoa kauran kylvöön.
NAAKKA: Naakka tiesi kuolemaa, sairautta ja vastoinkäymisiä
LEPPÄLINTU: Tunnettiin myös kuolemanlintuna ja kalmanlintuna, toi mukanaan kuolemaa. Leppälintu ennusti myös karjan sairastumista punatautiin ja tulipaloa.
RUISRÄÄKKÄKELTASIRKKU: Nämä linnut tiesivät sato-onnea
KIURU: Kiuru tiesi hyvää keliä ja sitä pidettiin kevään ja kasvukauden tuojana (Kuu kiurusta kesään)
TIAISET: Tiaiset tiesivät hyvä enteitä mutta myös pieniä epäonnia. Tiaiset myös tiesivät pyryä.
On monia lintu, jotka ennustivat säätä, erilaisia luonnonilmiöitä ja vuodenaikojen vaihtumisia. Etenkin nämä sääuskomukset saattoivat vaihdella paikkakunnittain. Muita "säälintuja" on muunmuassa joutsen, peippo, västäräkki, kuovi, kurki, varpunen, punatulkku, lokit jne.
Yllättävän montaa lintulajia pidettiin kuoleman sanansaattajana, harva lintu tiesi mitään hyvää. Liekö tähän syynä entisaikojen suuremmat kuolleisuudet, joihin haettiin selitystä...

Kuten jo edellisessä kirjoituksessa manitsin, ennelinnut toimivat sanansaattajana käyttäytyessään epänormaalilla tavalla. Jos käpytikka nakuttaa puunrunkoa, se tuskin kertoo mitään. Mutta esimerkiksi ikkunalaudalle lennähtäessään ja ikkunaa naputellessaan se ehkä toimiikin sanansaattajana... Olisi kiva tietää, onko teille koskaan käynyt niin, että jokin lintu olisi tuonut viestiä tulevasta?

Google kuvahaku

Ajattelin tähän loppuun vielä lisätä listan siitä, miten lintuja käytettiin ennen muinoin kansanparannuksesta. Lista on suoraan otettu Martti Hakon Kansanomainen lääkintätietous -teoksesta. Itse ainakin hieman naurahdin listaa lukiessani.

Parannusloitsuissa peloteltiin sairauden aiheuttajaa kotkan ja haukan kynsillä, pyydettiin korppia viemaan vaivat pois
Linturohtoja kansanlääkinnässä:
- keltatautiin syötiin keltasirkun lihaa
- rokahtumaan keitettä, jossa valkean linnun höyheniä ja variksen muna
- märkivä tulehdus sormessa: maidossa keitetty pääskysenpesä
- ruusu-ihotulehdus: kukon- tai kananpaskakääre
- palanutta ihoa hoidettiin kananrasvalla
- silmäpasko eli trakooma: silmien painelu kananmunan valkuaisella
- näärännäpyt: silmien sively joutsenen pyrstösulalla
- sokeus: silmien sively palokärjen munalla
- korvasärky: korvaan lämmintä kukon- tai kananpaskaa
- lapsen sampaiden hoitoon kukon tai kanan verta
- hammaspakotus: tikan tai palokärjen kuivatusta kielestä tehty tikku
- hammas- ja päänsärky: voiteeksi viinaa, jossa liotettu korpin pää
- kipeää hammasta kaiveltiin tikulla, kolme lihanpalaa siveltiin ikenistä vuotaneella verellä ja viskattiin linnuille. Se lintu joka lihat nielaisi, sai kivut itseensä
- eläintaudeista vakavin ampumatauti, jossa eläin menee huonoon kuntoon, kaatui maahan ja menehtyi: syötettiin pääskysenpesää tai pilaantunutta kananmunaa tai kuivattua palokärkeä viinan seassa
- eläinten punatauti: raakaa kananmunaa, tervaa
- hevosen kapiin kukon tai kanan sontaa
- haukan naulaus tallin oven yläpuolelle toi terveyttä eläimille

Linnut sairauksien aiheuttajina:
- kulkutautien levittäjä
- kukko (erityisesti punainen) suojasi rutolta
- pääskysen pesän rikkominen: tekijä sokeutui tai sai pilkkuja kasvoihinsa
- korppi toi riisistautia
- varis aiheutti "variksen saappaat" eli jalkojen rohtumista lapsilla
- linnut saattoivat pilata eli paskoa ihmisen (paskomisella ei tarkoteta päälle paskomista vaan sitä että lintu läsnäolollaan sairastutti ihmisen)

Jos jotakuta kiinostaa tuo kansanlääkintä enemmänkin, niin eläkkeellä oleva lääkäri, Arno Forsius, kirjoittelee aiheesta. TÄÄLLÄ hänen kirjoituksiaan linnuista ja kansanlääkinnästä. TÄSTÄ hänen kotisivuilleen.

Lintu-uskomuksia

(Siirretty vanhasta blogista. Alkuperäinen julkaisuvuosi 2012)

Aloitin tiistaina Suomen Muinaisusko -kurssin ja ensimmäisen luennon aiheena oli lintu-uskomukset. Puolitoistatuntia hurahti kuin siivillä ja ahmin luennoitsijan jokaisen sanan tarkkaan, ettei mitään vaan menisi ohi. En ole koskaan aiemmin perehtynyt lintu-uskomuksiin ja oli aika hauska huomata, että vanhoista uskomuksista moni on säilynyt tähänkin päivään.
Kiinostavimmat lintu-uskomukset olivat uskomukset sielulinnuista ja emuuista.

Uskomukset sielulinnuista on ikivanha ja laajalle levinnyt, suosituin ollut itämerensuomalaisten keskuudessa.
Sielulinnun uskottiin olleen ihmisen sielun koti, joka toi sielun lapselle tämän syntyessä ja vei sen pois kuoleman hetkellä. Jotkut jopa pitivät puusta veistettyä sielulintua lähellään nukkuessaan, jonka uskottiin pitävän huolta ettei sielu karkaisi nukkuessa.
Vielä 1700-luvulla hautaristien päälle asetettiin sielulinnun patsas. Nykyäänkin linnun kuva hautakivessä on yleinen, eikä sen merkitys paljoa eroa sielulintu-uskomuksesta. (Lintu puolestaan symboloi sielua, ihmisen henkeä, joka on vapautunut ruumista. Lentäminen kuvaa ihmiselle suotua mahdollisuutta liikkua tästä maailmasta tuonpuoleiseen, maallisesta elämästä taivaalliseen. Samaan aikaan lintu on jumaluuden symboli. Teksti lainattu Valusampon sivuiltaMyös kuolinilmoituksissa on usein linnun kuva.
Hautausmaille asetettiin aikanaan lintulautoja sielulinnuille ja monet uskovat, että rautakautisten kalmistojen kuppikivet olivat sielulintujen ruokintapaikkoja.
Sielulintujen uskottiin asuvan Maailmanpuussa, joka on valtava "pylväs", puu, joka kannattelee taivaankantta. Yleisimpiä sielulintuja on kyyhkynen, joutsen, koppelo, kehrääjä, korppi, kuukkeli ja riekko.

Kuppikivi. (Googlen kuvahaku)
Emuut (emuu = emo) ovat jonkin kasvi- tai eläinlajin vanhimpia, kantaäitejä, lajinsa ensimmäisiä edustajia. Emuun uskottiin luoneen jonkin kasvi- tai eläinlajin ja täten kantavan vastuun tästä lajista. Metsästäjien tuli erilaisin uhrilahjoin, rituaalein ja loitsuin pyytää emuulta lupa metsästää, sillä kantaäiti päätti, kenelle suo lapsiaan saaliiksi.

Lintu-uskomuksiin kuuluu myös vahvasti ennelinnut. Moni on varmasti kuullut esimerkiksi isovanhempiensa kertoneen jos käpytikka naputtaa talon seinää, tulee joku kuolemaan. Samoin metson saapuminen pihapiiriin tiesi kuolemaa. Ja kukapa ei olisi ikinä kuullut, että korppi on "kuoleman lintu" ja että korpin näkeminen tietää onnettomuutta? Samoin varista pidetään kuoleman sanansaattajana.
Jos satut näkemään korpin, variksen tai jonkin muun linnun, jonka uskotaan tietävän kuolemaa, ei kannata pelästyä. Pelkkä linnun näkeminen ei tiedä kuolemaa. Jos lintu käyttäytyy epätavallisesti, sen uskotaan tomivan sanansaattajana. Itselläni on tästä esimerkki:
Noin kuukausi sitten ollessani Remua pissattamassa aikaisin aamulla, kiinnitin huomioni variksiin, jotka nokkivat roskapusseja roskakatoksessa. Yksi varis erityisesti kiinnitti huomioni, sillä se tuntui tuijottavan meitä ja seuraavan meidän toimiamme. Eipä mennyt minuttiakaan, kun tämä samainen varsi lennähti luoksemme ja seurasi meitä. Se seurasi meitä sen koko ajan kun pyörimme ulkona. Testiksi vaihdoin suuntaa moneen kertaan, menin tien toiselle puolelle koiran kanssa, kävelin ympyrää jne ja aina tämä varis vaan seurasi jälkiämme muutaman metrin päässä. Pidin tuota toimintaa hieman outona, mutta vasta tiistaina tajusin variksen tuoneen viestiä tulevasta kuolemasta lähipiirissäni - muutama viikko tämän jälkeen rakas pappani nukkui pois...

Usein lintujen outo käytös tiesi jotain negatiivista, useimmiten kuolemaa, mutta joidenkin lintujen käytöksestä ennustettiin myös säätä. Esimerkiksi varisparvet tiesivät sadetta ja käen kukkumisesta ennustettiin kesän sekä talven tuloa.
Moni varmasti tietää tämän runon: Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
 Tälläisiä uskomuksia on lukuisia ja ne vaihtelevat paikkakunnittain. Millaisia lintuenteitä ja -uskomuksia Te olette kuulleet?
(Google kuvahaku)

Jos jotain kiinostaa, voin kirjoittaa listan ennelinnuista ja mitä kukin lintu "ennustaa".

Blogini on saanut jo 40 lukijaa, mikä oli itselleni varsin iloinen yllätys. Puolisen vuotta sitten kun aloitin blogin kirjoittamisen, en kuvitellut saavani ensimmäistäkään lukijaa. Olen iloinen, että kirjoitukseni kiinostavat jotakuta. :)


Perinteisiä loitsuja nykyajan ihmisille

(Siirretty vanhasta blogista, alkuperäinen julkaisuvuosi kirjotukselle: 2012)

Selailin tuossa tänään kirjahyllyni sisältöä ja kätösiini osui ihana pieni kirjanen, jossa on vanhoja suomalaisia loitsuja. Ennenmuinoin tuntui olevan oma pieni loitsunsa lähestulkoon joka asialle ja tähän pieneen kirjaan oli kirjoitettua näistä muutama. Kirjassa on niin lemmenloitsuja, kodin loitsuja kuin parannusloitsujakin. Suurin osa loitsusta on mielestäni kuin kauniita pieniä runoja ja olenkin useasti ajatellut että voisin joitain niistä kirjoittaa esimerkiksi syntymäpäiväkortteihin.
Ajattelin kirjoittaa tähän muutaman loitsurunon kirjasta.



Kirjassa ihan ensimmäisenä on Loitsu Vastasyntyneelle joka kuuluu näin:

Ylös kohti taivaankantta
tavoittele, kurkottele.
Tähtiin taivahan tavoita,
mullan mahteja hamua.
Väille elämään astu,
taivaan alle, mullan päälle,
nurmelle nimettömälle,
tielle tuntemattomalle.
Siitä käy elämän taival.

Vastasyntyneelle on aina tehty taikoja, riittejä ja rituaaleja. Pahoilta voimilta halutaan suojella silloinkin, kun lapsi kastetaan.
Kiinnostaako vaihtoehto kastejuhlalle? Järjestä vauvalle nimenantojuhla entisaikojen malliin! Vie koko juhlaväki ihailemaan tähtitaivasta ja painakaan yhdessä kämmenenne maahan, kun lapsen nimi julkistetaan. Ken tietää, mitä jää vastasyntyneenkin mieleen, kun hän ensi kerran koskettaa maata ja näkee tähdet...




Kodin Suojaloitsu

Ristin piirrän, kaiverruksen,
kiemuraisen, viisikannan
uksen päälle, harjan alle,
kattoon korkean kamanan.
Siitä alkaa auvoisempi
olotila onnellinen
tueksi tupa-asujain,
voimaksi vähäväkisten.
Hyvä saapuu terveydeksi,
kiitos kaikuu kaikkialle
kuun lomaan ja kuun tasalle,
tähtein tuikkeen tantereille,
Otavaisen olkapäille.

Suojaloitsuksi piirrä pirtin kamanaan yhtenäisellä viivalla viisikanta, jonka kaksi sakaraa osoittavat alaspäin, yksi suoraan Otavaa kohti. Myös ristin merkki suojaa pirttiä ja sukukuntaa. Onnen pitää talossa myös ylössuin oven ylle naulattu hevosenkenkä. Tupaa voi suojata jo silloin, kun sitä pystytetaan. Hankaa tuolloin lattialautojen alle ja hirsien väliin noella hannunvaakunoita.

Paha tuntui vaanivan entisaikoina kaikkialla ja siksi tarvittiin paljon nopeita suojakeinoja. Viisikantojen ja hannunvaakunoiden, vinoristien ja suojaympyröiden avulla saattoi tuntea tehneensä edes jotakin suojatakseen perhettään tuonpuoleisen kiroilta. Kirkko suhtautui tälläisiin keinoihin ankarasti ja nimitteli niitä noitakonsteiksi. Ikiaikaiset merkit merkit olivat kuitenkin juurtuneet niin syvään kulttuuriimme, että merkkejä niistä on yhä tänäkinpäivänä ympärillämme esimerkiski koruissa, liikemerkeissä ja mainoksissa. Monikaan ei huomaa suojaavansa kotiaan ripustaessaan hevosenkenkää oven päälle tai jouluuisin ripustaessaan ulko-oveen kaunista kranssia.

Kuuloitsu

Kaikki alkaa auringosta,
kuun tieto tukena tälle.
Tarkkaa kuuta taivahalla
tutkien säteitä öiden.
Yläkuu on kasvamista,
alakuulla kaikkoo sirppi.
Yläkuulla valta kuulla
pellon päällä kasvavihin.
Keröö silloin, kylvä, niitä,
aloittele uudet toimet:
pano pellon, kasken kylvö,
keruu yrtin, vastan vääntö.
Alakuulla sirpin voima
varjossa muhevan mullan.
Veso silloin, kynnä, nosta.
Vaan pimeimmän yön ylitse
suojaa, vaarasta varoita.
Silloin sirppi viivanohut
saattaa suistaa noidanyöhön.



Yläkuulla, kun kuu on uusi ja kasvava, tehdään kasvamiseen ja mullanpäällisiin liittyvät toimet. Vihdoista tulee parhaat, samoin yrteistä voimakkaimmat. Kun kuu vähenee, on parasta toimittaa mullanalisia asioita: nostaa juureksia ja kyntää. Aidan rakentamiseenkin alakuu on parhain.
Vuoden kierrosta ja ajan kulusta piti entisaikaan pitää tarkkaa huolta. Sopivat kylvöajat oli monessa sukupolvessa koeteltu, jotta sato ei kärsisi sen enenpää hallasta, kuivuudesta kuin helteestäkään. Muistin parantamiseksi oli erilaisia loitsuja, loruja ja laskemia, joista kullekin ajalle sopivat toimet saattoi tarkistaa ja työn touhussa pysyttiin vuoden ympäri.
Wink Wink: Unohditko uuden ja vanhan kuun eron? Opettele loru: vasen vanhaksi vähenee, oikea ojentuu uuteen.

Siinä kolme esimerkkiä kirjan lukuisista loitsurunoista. Voin toki kirjoittaa myöhemmin lisää kirjan loitsuja, jos joku haluaa lukea niitä.
Kirja on ehdoton hankinta heille, joita perinteiset loitsurunot kiinnostavat.




Lähteet: Paula Havaste, Loitsukirja





perjantai 14. heinäkuuta 2017

Kun minä en enää ollutkaan wicca...

Jotkut ovat sitä mieltä, ettei ihminen muutu tai ei ole soveliasta muuttaa mielipiteitään. Jos ihminen ei muuttaisi mielipiteitään tai muuttuisi, niin valkoiset edelleen orjuuttaisivat ihmisryhmää, jota piti vähempi arvoisena, noitia edelleen poltettaisiin rovioilla jne. Ihmisen KUULUU muuttua ja mielipiteiden muuttuminen on rinnastettavissa kasvamiseen ja varttumiseen. Vaikka aikuisiällä monet ovat jo löytäneet vakaumuksen mielipiteilleen ja asenteilleen, voivat nekin muuttua elämän aikana – monta kertaa. 
Itse olen jo pitkään ollut siinä murroskohdassa, jossa muutun, kasvan henkisesti ja määrittelen henkisen polkuni uudelleen. Mielipiteeni pääosin ovat samoja, mutta ne ovat laajentuneet, enkä enää katso asioita yhtä suppeasti kuin ennen. Olen ehtinyt kulkea ja kokea elämäni wiccana kuudentoista vuoden ajan eli siis puolet elämästäni. Viimeiset pari vuotta olen pohtinut omaa elämänkatsomustani, joka on koko ajan enemmän ollut kallellaan johonkin, jonka en enää koe olevan wiccaa. Tästä johtuen, en enää halua kutsua itseäni wiccaksi, enkä tee enää asioita wiccana.

Wicca on ollut minulle todella tärkeä osa elämää koko aikuisiän ajan, vaikka kaikki tapani ja uskomukseni eivät olekaan ollut ”puhtaasti wiccaa”. Tästä syystä olenkin kutsunut itseäni eklektiseksi wiccaksi. Tästä herääkin kysymys, kuinka pitkään uskontoaan voi harjoittaa eklektisenä wiccana, ennen kuin se alkaa olla tyystin jotain muuta? Kuinka paljon uskontoaan voi muokata ja soveltaa eklektisyyden nimissä?
Reilu vuosi sitten törmäsin sellaiseen wiccan muotoon, kuin enkeliwicca. Tässä suuntauksessa oli niin paljon piirteitä, joita itse en kokenut wiccaksi, että aloin aidosti pohtimaan tuota edellä mainittua kysymystä. Oma mielipiteeni on, että wicca on alkanut olemaan, tai mielletään, niin paljon osaksi New Age -liikettä, että jo osittain siitä syystä haluan sanoutua siitä irti. 

Minulla ei missään nimessä ole mitään antipatioita wiccaa tai tuntemiani wiccoja kohtaan, päinvastoin. Tuntemani wiccat ovat hienoimpia ihmisiä mitä tiedän ja wicca puhtaasti on kaunis uskonto – se vain ei enää ole minua. Suurin syy tälle wiccasta luopumiselle on kuitenkin siinä, etten enää koe tapojeni ja uskomusteni olevan puhtaasti wiccaa.

En aio muuttaa elämääni, uskomuksiani tai tapojani mitenkään, en vain yksinkertaisesti enää kutsu itseäni wiccaksi tai toimi ”wiccan nimessä”. Mikään ei siis käytännössä muutu, ainoastaan nimitys.

Miksi (taas) uusi blogi? Yksinkertaisesti siksi, että edellinen blogini oli wiccablogi. En halua rajata blogini teemaa niin radikaalisti, kuin mitä se olisi pelkkänä wiccablogina. Olen kirjoittanut wiccablogia jo lähes kuuden vuoden ajan ja osasta teksteistä on tullut minulle tärkeitä, joten osan vanhoista teksteistä lisään myös tänne. Blogin aihealueet pysyvät kutakuinkin samana, joskin ehkä hieman laajenee. Tulen toteuttamaan teemakuukauden loppuun, vaikka kevään osalta ne jäikin kesken. Olen suunnitellut paljon kivoja aiheita, en malta odottaa, että pääsen kirjoittamaan ne puhtaaksi. :)